Suomen Kriminalistiyhdistys antaa minimipäiväsakon korottamista koskevana lausuntonaan alla olevan kiittäen oikeusministeriön lausuntopyynnöstä.
Ehdotuskokonaisuuden pääasiallisena sisältönä on minimipäiväsakon nostaminen kuudesta eurosta kymmeneen sekä minimipäiväsakon tuominen rikoslain 2 a luvun 2 §:ään. Kuten esitysluonnoksesta välittyy, kyseessä on olemassa olevan järjestelmän muuttaminen, mikä perustelee valittua lainsäädäntöstrategista menettelytapaa ja sen mukaisia tarkastelukohtia.
Edellä todetusta huolimatta Suomen Kriminalistiyhdistys katsoo esitysluonnoksen mukaisesti, että yksittäisiin kriminalisointeihin ulottuvien vaikutustensa vuoksi laajemminkin kriminalisointeja koskevat tarkastelut aktualisoituvat myös tässä yhteydessä. Yhdistys myös jakaa esitysluonnoksen näkemyksen pyrkimyksestä säilyttää rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä johdonmukaisena kokonaisuutena, johon sisältyy mm. rikosoikeudellisen suhteellisuusperiaatteen huomiointi.
Rikosoikeudellista lainsäädäntöä koskevan tarkastelun ohella minimipäiväsakon korottaminen asemoituu temaattisesti myös kriminaalipoliittiseen viitekehykseen. Tältä osin esitysluonnoksessa on korostettu nimenomaan kriminaalipoliittista jakamistavoitetta eli rikoksista syntyvien haittojen ja kustannusten oikeudenmukaista jakautumista yhteiskunnan, uhrien ja rikoksentekijöiden välillä. Suomen Kriminalistiyhdistys pitää tärkeänä, että seuraamusjärjestelmää koskevissa muutoksissa varmistetaan tarkoituksenmukaisen kriminaalipoliittisen linjauksen toteutuminen.
Siirryttäessä yksityiskohtaisempaan tarkasteluun Suomen Kriminalistiyhdistys nostaa esille yhtenä muutoksena minimipäiväsakon siirtämisen lain tasolle rikoslakiin, mille on jo esitysluonnoksessakin esille tuotu perustuslakivaliokunnan tausta. Yhdistys jakaa linjauksen korostaen rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen merkitystä. Kokoavasti voidaan todeta, että minimipäiväsakon korottamista koskeva muutosehdotus olisi siis niin (laki)tekninen muutos kuin myös samalla keskeisiä rikosoikeudellisia lähtökohtia koskeva edistys, jonka merkitys on tunnustettava myös lisäksi reaalielämässä.
Arvioitaessa minimipäiväsakon nostamista kuudesta eurosta kymmeneen on huomioitava, että edellisen kerran sakkoa on tarkistettu viimeksi vuosina 1999 ja 2002. Lisäksi esitysluonnoksessa esitetyt esimerkit osoittavat, että nyt ehdotettu kymmenen euron minimipäiväsakko olisi jopa alempi kuin inflaatiokorjauksella tai muilla tarkistuksilla lasketut minimipäiväsakkomäärät. On kuitenkin huomioitava, että pelkästään euromääräistä korotusta tarkasteltaessa nousu kuuden euron tasosta kymmeneen euroon on prosentuaalisesti huomattavan suuri. Toisaalta esitysluonnoksessa on argumentoitu nostoa tukevilla perusteilla. Eri seikkoja keskenään punnittaessa Suomen Kriminalistiyhdistys katsoo, että sakon nostamisen määrä on kokonaisuutena kohtuullinen.
Tässä yhteydessä on kuitenkin huomioitava jo esitysluonnoksessakin esille nouseva minimipäiväsakon liitännäisyys vähäosaisuuteen ja alempaan tulotasoon. Nämä konkreettista ulottuvuutta koskevat seikat perustelevat kattavaa ennakointia ja korostunutta varmuutta minimipäiväsakon korottamisen seurausten arvioinneissa.
Edellä mainittuun liittyy myös esitysluonnoksessa esille nostettu ennakointi muuntorangaistusten määrän kasvamisesta. Vaikka muuntorangaistuksen käytön arvioitu kasvu hahmotetaan tietty epävarmuus huomioiden kuitenkin maltilliseksi, Suomen Kriminalistiyhdistys tukee vahvasti yhteiskuntaan osallistamisen tavoitetta, jolloin temaattisesti sakon nousun kontekstissa lisääntyvää muuntorangaistuksen käyttöä on lähtökohtaisesti sinällään hankala sovittaa. Yhdistys katsoo sakkovankien määrän kasvamisen lähtökohtaisesti valitettavaksi kehityskuluksi huomioiden etenkin vankien sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeet, joiden toteuttaminen lyhyen vankeusajan puitteissa ei ole käytännössä mahdollista. Sakkovankeuteen liittyy myös epätarkoituksenmukaisuutta huomioiden hyötyjen vähäisyys ja korkeat kustannukset. Esitysluonnoksen puitteissa sakkovankien määrän kasvamiseen johtavaa kehitystä yhdistys ei pidä sinällään kannatettavana.
Suomen Kriminalistiyhdistys jakaa esitysluonnoksessa esitettyjä kantoja, joissa tukeudutaan paikoin perustuslakivaliokuntaan, ettei sakon määrän nostamisella voi olla valtiontaloudellisia intressejä edistäviä perusteita eikä fiskaalisia tarkoitusperiä. Yhdistys korostaa myös tietoon perustuvan päätöksenteon merkitystä lainsäädäntöprosessin eri vaiheissa, mihin asemoituvat myös esitysluonnoksessa käytetyt tilastotiedot. Lisäksi jo tietoon perustuvan päätöksenteon konteksti huomioiden on korostettava mahdollisimman tuoreen tiedon hyödyntämistä lainsäädäntötoiminnan tukena.
Edellä todettujen yksityiskohtien myötä Suomen Kriminalistiyhdistys tukee esitettyä muutosta. Yhdistys kuitenkin korostaa, että vaikka rikosoikeudellisen sääntelyn kokonaisuuteen sekä taloudelliseen kehitykseen nähden kyse on kohtuullisesta minimipäiväsakon korotuksesta, kyse on samalla kuitenkin prosentuaalisesti huomattavan suuresta sakon nostamisesta, jonka konkreettinen merkitys tulee riittävästi ennakoida myös yksilötasolla.